Italiano Farmacia on line: comprare cialis senza ricetta, acquistare viagra internet.

Toimeentulotuki

TOIMEENTULOTUKIOHJE

Jyväskylän kaupungissa

1.1.2012 alkaen


1 SÄÄNNÖKSET
Laki toimeentulotuesta 1412/1997 (muutokset 29.12.2005/1218).
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000.
Hallintolaki 434/2003.
Sosiaalihuoltolaki 710/1982.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001.
Laki lapsen elatuksesta 704/1975.
Laki maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999.
Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2007:11.
Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut osan ohjeista 15.12.2011 § 219
1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely
Toimeentulotuki
on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena
on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on
etuus, jolla taataan jokaisen oikeudeksi säädetty perustuslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu vält-
tämätön toimeentulo.
Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä
laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muus-
sa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti
alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat.
Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa
ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tu-
loistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla
(esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muul-
ta omaiselta).

Ehkäisevän toimeentulotuen
tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta
ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulo-
tuesta.
Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviran-
omaisten hyväksymällä tavalla.
Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaisille kaikki ne tie-
dot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus vii-
västyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään.
2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS
2.1. Toimeentulotuen muuttunut rakenne

Lainmuutoksella (1218/2005) toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen jakamalla tuki perus-
toimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen.

Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat asumistukilain 6
§:ssä tarkoitetut asumismenot, kotivakuutus, taloussähkö sekä vähäistä suuremmat terveydenhuol-
tomenot.
Täydentävää toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat lasten päivähoito-
menot, muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tar-
peista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämi-
seksi tarpeellisiksi harkitut menot.
Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti.
2.2. Toimeentulotuen määräytyminen
Toimeentulotuen rakenne ja suuruus on pyritty muodostamaan siten, että toimeentulotuki kattaa
tukea tarvitsevien riittävän peruskulutuksen.
Toimeentulotuen suuruuden määräämistä koskeva perussäännös toimeentulotukilain 6 §:ssä on seu-
raava: Toimeentulotuen määrä on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä ole-
vien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 §:ssä tarkoitettua perustoi-
meentulotukea myönnettäessä.
Asiakkaan tulot ja varat otetaan huomioon ensin perustoimeentulotukea myönnettäessä. Jos asiak-
kaan tulot ovat sen suuruiset, että hän ei ole oikeutettu perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman
osoittama tuloylijäämä mahdolliseen täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan.
3. PERUSTOIMEENTULOTUKI (MENOT)
3.1. Perusosa

Perusosan sisältö määritellään lain 7 a §:ssä: Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintome-
not, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, pai-
kallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harras-
tus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen
toimeentuloon kuuluvat menot.
Perusosan suuruus säädetään lain 9 §:ssä. Perusosan määrä on laskennallinen olettama eri henkilö-
ryhmien vähimmäiskulutustasoa vastaavien, jokapäiväiseen toimeentuloon kuluvien menojen suu-
ruudesta. Yksin asuvan perusosa on vuonna 2012 461,05 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajan
507,16 euroa kuukaudessa.
Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toi-
meentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:
1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliit-tista toimenpidettä ole voitu tarjota; 2) maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikan hakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (493/1999) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuun-nitelman laatimisesta tai osallistumisesta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka, jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäy- tynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. 5) alle 25-vuotiaan vailla ammatillista koulututusta olevan perusosaa voidaan alentaa, jos hän on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellai-sesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toi-meentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta, että hän ei ole työttö-myysturvalain 8 luvun 2 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta an-netussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpitei-siin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunni-telman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä edellyttäen, että alenta-minen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhtey-dessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan tarvittaessa yhteistyös-sä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itse-näisen suoriutumisen edistämiseksi. 3.2. Muut perusmenot
Perusosalla katettavien menojen lisäksi perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:
1) asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu; 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
3.2.1. Asumismenot
Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henki-
lön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asun-
non koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava
kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti.
Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat:
vuokra
erikseen maksettavat lämmityskustannukset
vesimaksut asunnosta
saunamaksu
Kohtuullisiksi katsottavat lämmityskustannuksineen ja vesimaksuineen:
1 henkilö enintään 490 euroa/kk
2 henkilöä enintään 650 euroa/kk
3 henkilöä enintään 780 euroa/kk
4 henkilöä enintään 800euroa/kk
5 henkilöä enintään 870 euroa/kk
6 henkilöä enintään 120 euroa/lisää edelliseen jne.
Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osa-omistusasunnon
vuokra otetaan huomioon, ei rahoitusvastiketta.
Sähkölämmitysasunnoissa sähkölaskusta taloussähkön osuus on 35 %.
Vesimaksut enintään 20 euroa/kk/henkilö.
Omitusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat:
normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike)
erikseen maksettavat lämmityskustannukset (sähkölaskusta taloussähkön osuus on 35 %)
vesimaksut (vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kui-
tenkin enintään 20 euroa/henkilö/kk)
asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuo-
tuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla ve-
rotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe
asuu asunnossa

kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm.
taloussähkö
koti- ja palovakuutus
tontin vuokra
kiinteistövero
nuohous
jätehuolto

huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko
lasku laskun erääntymiskuukautena.
Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asu-
mismenot.
3.2.2. Kotivakuutus

Kotivakuutuksesta hyväksytään toimeentulotukilaskelmaan ainoastaan koti-irtaimiston kohtuulli-
nen euromäärä. (Vakuutuskirja on aina esitettävä).

3.2.3. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
Vähäiset terveydenhuoltomenot (3 prosenttia perusosasta on vuoden 2012 tasolla n.13,83 eu-
roa
/kk)sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvik-
keita. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, sekä hammashuollosta ja sil-
mälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimentulotukilaskelmaan.
E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hy-
väksytään menoksi vain Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon.
Toimeentulotukena korvataan vain apteekin vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edul-
lisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon.
Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen maksettujen omavastuuosuuksien ylittäessä
675,39 euroa vuonna 2012. Lisäkorvaus on 100 % 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta lääkettä
kohti. Oikeus lisäkorvaukseen tulee tarkistaa Kelasta.
Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa (TK, KSKS jne.) terveydenhuollossa
annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen
terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan huomioida toimeentulotuessa ainoastaan erityis-
tilanteessa. Asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausuntoa tällaisen hoidon tarpeesta sekä
selvitys siitä ettei julkisia terveydenhuoltopalveluita ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen
ilmetessä.
3.2.3.1. Sairaanhoidon asiakasmaksut

• poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut
• jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy yli 14 vrk, lasketaan normiin perusosa ravintomenojen osuus vähennettynä (esimerkiksi, yksinäisen perusosa 461,05 € - 225,91 € =
235,14 €/kk, perheellinen 391,89 -192,03 € = 199,86 €/kk ). Päivässä yksinäinen 7,83 € ja
perheellinen 6,66 €. Sairaalassa saa ruoan, mutta muut perusosaan kuuluvat menothan on mak-
settava.
• pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-
suista annetun asetuksen 15 § mukainen käyttövara (97 euroa/kk) menona perusosan sijaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 §:n mukaan sosiaali-
huollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan
määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaa-
rantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuu-
den toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perittämättä
jättämistä sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentami-
seksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden.
3.2.3.2. Hammashoitokustannukset
Hyväksytään vain julkisen hammashoidon kustannukset. Hammasproteesin hankinnasta aiheutuneet
kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositetta vastaa. Toimeentulotuen hakijalla on olta-
va kustannusarvio terveyskeskushammashoitolasta (proteettinen hoito). Kustannusarviossa on olta-
va hammaslääkärin allekirjoitus ja leima.
Hammasteknikot on kilpailutettu. Sopimukset ovat voimassa 31.12.2012 asti.(Uusi sopimus on teh-
ty Rupan kanssa). Erikoishammasteknikko on Jani Ruppa: kokoproteesi 415,00€/kappale. Molem-
piin leukoihin 799,00 €. Proteesin pohjaus 134,90 €. Muita kuluja ei ole, koska niitä ei ole mai-
nittu sopimuksissa!
Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- ja toistuvaisasiakas pel-
kästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta-
kolmelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kii-
reellisyyttä.
Välttämätöntä hammashoitoa eivät ole esim. sillat, kruunut tai nastahampaat!

Kela korvaa yksityisestä hammashoidosta hammaslääkärin palkkiosta sekä suun ja hampaiden tut-
kimuksesta ja ehkäisevästä hoidosta 60 % taksan mukaisesta määrästä. Lisäksi Kela maksaa korva-
usta hammashoitoon liittyvistä laboratorio- ja röntgentutkimuksista sekä matkoista ja lääkkeistä.
(Kts. Kelan esite Tunne perusturvasi, kun sairastat)
KHO:n päätös 27.8.2004: Yksityisellä lääkäriasemalla annetusta hammashoidosta aiheutu-
neen laskun omavastuuosuutta ei edes sitä määrää, mitä saatu hoito olisi tullut maksamaan
terveyskeskuksessa, ei tarvitse maksaa toimeentulotukena.

3.2.3.3. Silmälasit
Silmälasien hankintaan varten toimeentulotukiviranomainen antaa lähetteen, mihin on merkitty
kaupungin kilpailuttamat hankintapaikat. Toimeentulotuen hakija toimittaa silmälaseista kustannus-
arvion toimeentulotukiviranomaiselle, joka tekee tämän jälkeen päätöksen.
Silmälasien hankinta otetaan huomioon toimeentulotuessa neljän vuoden välein, ellei näössä ole
tapahtunut oleellisia muutoksia. (Silmälääkärin tai optikon lausunto on toimitettava).
Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- ja toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien
hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta-kolmelta hakemista edeltä-
vältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä.
Silmälasien hankintaa varten annetaan lähete, mihin on merkitty hintakatto: liikekohtaiset paketti-
tarjoukset toimeentulotuen saajille
!(Myönnettävään maksusitoumukseen on lisättävä alv 22 %).
Erikoiskäsittelyt linsseihin huomioidaan ainoastaan lääkärin määräyksestä. (Vain niissä ta-
pauksissa, jos ei pakettitarjouksessa olevat kehykset ja linssit ole sopivat).
Piilolinssit hyväksy-
tään lääkärin määräyksestä ainoastaan silloin, kun ne ovat työn tai sairauden vuoksi välttämättömät.
SILMÄLASIEN HANKINTAPAIKAT (Ajalla 1.1.2011 – 31.12.2013)
Silmäasema Jyväskylän Hoviraitti, os. Kauppakatu 35, puh. (014) 333 0940, Fax
(014) 333 0938. Silmäasema Keljon Prisma, os. Kylmälahdentie 8, Silmäasema Seppälän
Prisma, os. Ahjokatu 7 (Enimmäismaksu toimeentulotukiasiakkaille 1-teholasit varastovoi-
makkuuksilla, 20.00 euroa, alvin kanssa 24,60 euroa, (hiomovoimakkuuksilla 52,50 euroa),
moniteholasit, varastovoimakkuuksilla 66,00 euroa, alvin kanssa 81,18 euroa (hiomovoimak-
kuuksilla 86 euroa).
3.2.3.4. Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia
Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset.
Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arvi-
ointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten.
Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustan-
nusten mukaan.

4. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (MENOT)
Toimeentulotuesta annetun lain 7 c §: Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomi-
oon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat:
1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7 a ja 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot, sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaami- seksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot.
Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista
toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä
tarpeita.
4.1. Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut
Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan
menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuvan toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta ha-
kemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoi-
tomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti.
Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheenmahdollisuus kunnan järjestämään päivähoi-
toon tulee selvittää.
4.2. Vuokravakuus
Muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon esimerkiksi vuokravakuus. Toi-
meentulotukena myönnetään maksusitoumus yhden kuukauden suuruiseen kohtuuhintaiseen
vuokravakuuteen, jos hakija on oikeutettu toimeentulotukeen ja asunnon tarve on välttämätön. Toi-
meentulotukea myönnetään vuokravakuuteen pääsääntöisesti kertaluontoisesti. Jos asunnon vaihto
on välttämätöntä esimerkiksi asunnon omistaja ottaa asunnon omaan käyttöönsä, perhe muuttaa
perheen kasvaessa suurempaan asuntoon tai toimeentulotuen saaja vaihtaa asunnon halvempaan,
voidaan vuokravakuuteen myöntää maksusitoumus yhdelle kuukaudelle. Ennen vuokravakuuden
myöntämistä yksityisen vuokranantajan omistamassa asunnossa on tehtävä asuntokatselmus (lo-
makkeen saa toimeentulotukiviranomaisilta). Vuokravakuutta ei myönnetä tilapäisiin vuokrasopi-
muksiin.
4.3. Muuttokulut

Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli muutto on välttämätöntä perheti-
lanteen, opiskelun tai työpaikan takia ja hakija ei saa muuttoon avustusta esim. työvoimatoimiston
kautta. Kaupungin sisäiseen muuttoon (lähialueilla) myönnetään toimeentulotukea enintään 100
euroa. Kaupungista pois muutettaessa on toimitettava suullinen tai kirjallinen kustannusarvio muut-
tokuluista hankintatoimiston kilpailuttamalta muuttofirmalta. (Toimeentulotukiviranomaiselta saa
muuttofirman tiedot). Muuttopalvelut on kilpailutettu: muuttopalveluiden tuottajana on Trans
EsaVesaOy, puh. 0400 – 641 450!

4.4. Kodinirtaimisto
Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää avustusta henkilölle, joka on ollut pitkään
asunnottomana tai/ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas. Yksinäiselle henkilölle
myönnetään 150 euroa ja perheelliselle 250 euroa (suositaan kierrätyskeskuksia).
Kodinkoneisiin voidaan myöntää avustusta: pesukoneen hankintaan korkeintaan 300 euroa, jos se
on välttämätön hakijan terveydellisten syiden vuoksi eikä sitä voida myöntää vammaispalveluina,
jos kyseessä on lapsiperhe eikä taloyhtiössä ole pesukonetta. Pölyimurin ostoon voidaan myöntää
korkeintaan toimeentulotukea 80 euroa, jos se on hakijan terveydellisten syiden vuoksi välttämätön.
4.5. Lastenvaunut ja lastenrattaat
Lastenvaunuihin myönnetään enintään 185 euroa ja lastenrattaisiin 120 euroa.
4.6. Lasten luonapito

Lapsen luonapidosta aiheutuneita menoja voidaan hyväksyä toimeentulotukeen oikeutetulle van-
hemmalle lapsen todellisen luonapidon mukaan. Korvaus on 10,76 €/pv/lapsi (10–17-v 1.lapsi) 9,99
€/
pv/lapsi (10–17-v.2.lapsi), 9,22 €/pv/lapsi (10–17-v.3.lapsi) ja 9,68 €/pv/lapsi (alle 10-v.1.lapsi),
8,91 €/pv (alle 10-v 2.lapsi) ja 8,15 €/pv (alle 10-v.3.lapsi). Tukea tapaamisiin myönnetään sen
mukaan kuin kuluista on vanhempien kesken sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksel-
la sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä
määrätty. Asiakkaan on esitettävä kulujen syntymi-
sestä selvitys, ainahan tapaamiset eivät toteudu sovitulla tai määrätyllä tavalla.
4.7. Lasten harrastusmenot
Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiak-
kaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti
toimeentulotukinormit) olleille perheille 200 euroa/lapsi/vuosi tositteita vastaan. Luistimet 30 - 40
euroa, suksipaketti 80 – 100 euroa ja polkupyörä 50 -100 euroa.
4.8. Romanivaatetus

Romaninaisen hameen hankintaan hyväksytään toimeentulotukilaskelmaan 400 euroa vuoden vä-
lein. Käytäntönä on ollut, että toimeentulotukeen oikeutetulle on myönnetty hameen teettämistä
varten maksusitoumus ompelijalle.
4.9. Hautauskustannukset

Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset välttämättömät kustannukset, siltä osin kuin vaina-
jan tulot ja varat eivät riitä hautauskuluja kattamaan. Pesän varat tulee tarkistaa samoin tiliotteiden
saldot ennen päätöksentekoa.
Mikäli vainaja on varaton, voidaan toimeentulotukea myöntää hautauskuluihin edullisimman mu-
kaan; arkku, arkkuunhuolto, vaatetus, siirtokuljetus ilman omaisia, hautapaikka ja hautausmaksu.
(Hankintatoimiston kilpailuttaman hautausliikkeen tiedot saa toimeentulotukiviranomaiselta).
Jos vainajalla ei ole omaisia, voidaan hautaus suorittaa myös arkkuhautauksena!
Arkkujen hankintatoimisto ajalla 1.4. – 31.12.2011 Somman kukka- ja hautaustoimisto Oy,
os. Puistokatu 2, 40100 Jyväskylä, puh. Jussi Vanhapiha, 014–217 879

Kangasverhoiltu puuarkku, ei vekitystä 181,16 € ja alvin kanssa 222,83 €, arkun kukkalaite (tuoreis-
ta kukista) 36,70 € ja alvin kanssa 40,00 € arkkuunhuolto 45,87 € ja alvin kanssa 50,00 €,
vainajan vaatetus, kasvoliina ja peitto – puuvillaa, alvin kanssa 9,33 €, siirtokuljetus ilman omaisia
(sis.25 km) alvin kanssa 77,84. Yhteensä 338,55 € ja alvin kanssa 400,00 €. Vakioarkku + 10 cm
474,46 € ja alvin kanssa 567,17 €, vakioarkku + 20 cm on 555,76 € ja alvin kanssa 667,17 €.
Tuhkauurna alvin kanssa 120,00 €.

Omaisten (yleensä) itse kustantamat lisäpalvelut:
saattokuljetus, omaiset mukana, sis. kappelin
varauksen ja kantajat alvin kanssa 130.00 €. Siirto tuhkaukseen alvin kanssa 130,00.
Kun kaikki asiakkaat eivät etukäteen ole tietoisia, että sosiaalitoimen maksusitoumuksella saa
erittäin edulliset arkun ja kuljetuksen. Soitto Somman hautaustoimistoon 25.3.2011
HALVIN ASIAKKAAN ITSENSÄ OSTAMA ”HAUTAUSPAKETTI” (sisältää
kaiken) on €!

Hautapaikkamaksut Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa 1.1.2012 alkaen:
Hautausmaksut: hinta on sama sekä kirkkoon kuuluvalle (ev.lut. sk:n jäsenet/Jyväskylässä
kirjoilla) Seppälän, Seppälänkankaan ja Säynätsalon hautausmaat:
25 vuoden arkkusukuhaudan lunastaminen hautasija- ja palvelumaksuineen yht. 583,00 euroa hen-
kilölle, jolla on kotikuntalain mukainen oikeus uuteen hautapaikkaan. Summa koostuu, 385 euron
arkkuhautapaikasta ja 198 euron hautauspalvelumaksusta (hautauspalvelumaksuun sisältyy haudan
kaivaminen, peittäminen ja peruskunnostus ja kylmiön käyttö). Uurnahauta, hallinta-aika 25 vuotta
58,00 euroa, peruskunnostus 57 euroa ja tuhkaus 62 euroa, yht. 177,00 euroa.
Muistolehto – ja sirottelualueella hautaamiskustannukset ovat halvimmat krematoriomaksuineen
97,00 euroa. (sirottelu-alue ja muistolehto 39,00 euroa, ja tuhkaus 62 euroa).
Sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen seurakunta antaa ilmaisen hautapaikan ja veteraa-
nihaudat ovat vapautettu myös hautauspalvelumaksuista.
Muistotilaisuuden
järjestäminen kuuluu pääsääntöisesti vainajan omaisille. Kukkavihkoon myön-
netään korkeintaan 40 €, kun vainaja on puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi.
Tarkista, onko vainaja oikeutettu saamaan hautausavustusta entiseltä työnantajalta!

4.10. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset
Opiskelusta aiheutuvat kustannukset katetaan pääsääntöisesti opintotuella. Opiskelusta aiheutuviin
kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea esimerkiksi lukion oppikirjojen ostoon, mikäli
hakija/perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Oppikirjoihin myönnetään enintään 150 eu-
roa
/vuosi. Opiskelijan työvaatteisiin myönnetään 80 euroa/vuosi.
4.11. Passit ja kansalaisuushakemukset
Passin hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi maksettua kuittia vastaan ulkomaalai-
sille, joilla on vähintään vuoden oleskelupa. Kansalaisuushakemus hyväksytään menona maksettua
kuittia vastaan. Suomen kansalainen ei tarvitse Suomessa oleskellessaan passia. Toimeentulo-
tukea ei myönnetä.

4.12. Digisovitin

Toimeentulotukea saavan asiakkaan digisovittimen hankinta rinnastetaan television, tietokoneen tai
matkapuhelimen hankintaan. Hallinto-oikeudet ovat katsoneet, ettei kunnilla ole velvollisuutta
myöntää erikseen toimeentulotukea television hankintaan.
4.13. Edunvalvojan palkkio

Edunvalvojan palkkio samoin kuin muut edunvalvontaan liittyvät maksut, esimerkiksi lupa-asioiden
käsittelymaksut, oikeudenkäyntikulut ja maistraatin perimät maksut voidaan hyväksyä laskelmaan.
4.14. Perhejuhlat
Perhejuhlista (esim. häät, ylioppilasjuhlat, hautajaiset) aiheutuneista kustannuksista voidaan ottaa
huomioon harkinnalla toimeentulotuessa korkeintaan 85 €
.
5. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT
Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään toimeentulotuki-
lain 11 §:ssä seuraavasti: tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot.
5.1. Tuloina otetaan huomioon

Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja
julkisista lähteistä saatavat tulot. Tuloina huomioidaan siis eläketulot ja sosiaaliturvaetuudet. Tu-
loista huomioidaan laskelmaan verotuksen jälkeen käytettävissä oleva nettotulo.
5.1.1. Ansiotulot
Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä tulot. Ansiotuloista jätetään
huomioimatta vähintään 20 prosenttia kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa (etuoikeutettu
tulo). Väliaikainen laki on voimassa 31.12.2014 asti. Etuoikeutetun tulot maksimimäärä on kotita-
louskohtainen.
Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettä-
vissä oleva osuus. Ulosoton suojaosuus on yksinäisellä velallisella 650,70 euroa. Jos velallisella on
yksi huollettava, se on 884,40 euroa.
Jos etuuden maksaja, esimerkiksi Kela, kuittaa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja
eriä, hakijan käytettävissä olevana tulona huomioidaan todellisuudessa maksettu osa.
5.1.2. Vähäiset tulot

Vähäisiksi katsottavat yhteenlaskettuna alle 50 euroa kuukaudessa jätetään huomioimatta laskel-
massa.
5.1.3. Veronpalautukset

Veronpalautukset huomioidaan tulona 85 euron ylittävältä osalta.

5.1.4 Opintotuki

Opiskelijan ensisijaisena etuutena otetaan tulona huomioon opintoraha, asumislisä ja valtion takaa-
ma opintolaina.

5.1.5. Työttömyyspäiväraha/työmarkkinatuki

Pitkäaikaistyöttömillä työttömyyspäivärahan kerroin on edelleen 21.5. Työttömyysjakson al-
kaessa tai lyhyen työttömyysjakson aikana, on tarpeellista ottaa huomioon vain tuen hakijan
tosiasialliset tulot kuukauden ajalta! Kts. Ministeriön opaskirja s. 87!
Kun pitkäaikaistyötön on aktivointitoimenpiteissä (esim. työharjoittelussa, työvoimapoliitti-
sessa koulutuksessa tai kuntouttavassa työvoimassa, kerroin on siltä ajalta 20.)
Työharjoittelussa käyvällä otetaan todelliset matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon
mukaan menoksi! Esim. kaupunkialueella linja-autossa näyttökortti 30 pv 53 €/kk.
Työmarkkinatuki/työttömyyspäivärahan peruspäiväraha 1.1.2012 alk. 31,36 €/pv/br.

nettona kertoimella 21.5 tekee 539,39 €/kk ja 20 päivää tekee nettona 501,76 €/kk
(verotus on laskettu 20 prosentilla). Lapsikorotus yhdestä lapsesta 5,06 €/ pv, kahdesta lapses-
ta 7,43 €/pv ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,58 €/pv.

Ylläpitokorvaus 9 €/pv, korotettu ylläpitokorvaus 18 €/pv (ei ole tuloa toimeentulotukilaskel-
massa). Työllistymistä edistämistä palvelujen ajalta saa lisäksi korotusosaa enintään 200 päi-
vältä. Korotusosa on 4,59 €/pv, eli n. 99,00 €/kk. (On tuloa toimeentulotukilaskelmassa).
Opintoraha euroina 38,00 – 298,00 €, asumislisä 80 %, asumislisää ei makseta alle 33,63 €:n
vuokrasta
eikä yli 252 € ylittävään vuokraan, joten asumislisä on pienimmillään 26,90 € ja suu-
rimmillaan 201,60 €. Omalta vanhemmaltaan asunnon vuokranneiden asumislisä on enintään
58,87 €
Opintolaina yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilla 300 €/kk (1.8.2005 alk.), toisen asteen
opiskelijoilla lainan takaus on myös 300 €/kk (1.8.2008 alk).

Lapsilisät 1.1.2012 alkaen: ensimmäisestä lapsesta 104,19 €, toisesta lapsesta 115,13 €, kolman-
nesta lapsesta 146,91 , neljännestä lapsesta 168,27 € ja viidennestä ja seuraavista lapsesta 189,63
, yksinhuoltajan lisä 48,55 €.
Elatustuki 147,96 €/kk.
Kotihoidon tuki 1.1.2012 alkaen: hoitoraha, jota maksetaan erikseen jokaisesta tukeen oikeutta-
vasta lapsesta, yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta se 327,46 €/kk, kustakin seuraavasta alle kol-
mevuotiaasta lapsesta 98,04 €/kk ja alle oppivelvollisuusiän olevasta lapsesta 63,00 €/kk. Lisäksi
voidaan maksaa hoitolisää kuukausittain enintään 175,24 €/kk, mutta vain yhdestä lapsesta. Sen
saaminen ja määrä riippuvat perheen tuloista.
Sairauspäivärahaa voidaan maksaa 1.1.2012 alkaen enintään 22,96 €/ arkipäivää kohti tulot-
tomille tai vähätuloisille, jonka työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää.

Työttömälle sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan ja opiskelijal-
le vähintään opintotuen mukaan.

Suurten lääkekustannusten omavastuukatto on vuonna 2012 675,39 €. Uusi lääkekorvausjär-
jestelmä tuli voimaan vuonna 2006.
Kun vuotuinen omavastuu täyttyy, asiakas on oikeutettu ha-
kemaan Kelan toimistosta lisäkorvausta. Vastedes hän saa lisäkorvausta 100 prosenttia 1,50 euron
omavastuun ylittävältä osalta.
Kansaneläke: täysi kansaneläke on yksinäisellä henkilöllä 608,63 €/kk ja naimisissa olevalla
539,85 €/kk. Eläkkeensaajan hoitotuki on 59,73 €/kk, korotettu hoitotuki 148,69 € ja erityishoitotu-
ki 314,41 € kuukaudessa. Lapsikorotus on 21,23 €/kk. Rintamalisä 47,55 €/kk. HUOM! takuuelä-
ke yhteensä 713,73 €.

Perusvammaistuki: 89,18 €/kk, korotettu vammaistuki 208,09 €/kk ja ylin vammaistuki 403,50
€/kk
. (Ei merkitä tuloksi toimeentulotukilaskelmaan!)

Ulosoton kohteena olevan palkan suojaosuus 1.1.2012alkaen yksinäisellä 650,70 €/kk, velalli-
nen + 1 perheenjäsen 884,40 €/kk. (Tiedot saa netistä, http://www.oikeus.fi/6451.htm).

Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä on perusteltua ottaa tulona huomioon vain ulosoton
jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus! Tämä koskee vain ulosmittausta, joka toimite-
taan suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Mikäli henkilö on vapaaehtoisella suori-
tuksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen tulee toimeentulotukea myön-
nettäessä suhtautua samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin (eli ei huomioida me-
nona!) Kts. Ministeriön opaskirja s.82!

5.1.6. Varat

Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä olevat va-
rat (toimeentulotukilaki § 12). Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa va-
kinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä, alle 18-
vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otet-
tavat menot eikä muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamisek-
si.
Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus
otetaan huomioon laskelmassa. (Esimerkiksi osakkeet ja sijoitusrahastot on realisoitava heti).
Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei
ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi.
Alle 1000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Muussa
kuin omassa vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteän omaisuuden realisointiaika on 3 kuukautta.
Myös yli 2000 euron hintaisen auton myyminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. (Jos auto
ei ole välttämätön esim. työssäkäynti, perhetilanne).
6. TULOJA, JOTA EI OTETA HUOMIOON
1) vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia, 2) alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä
osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot, 3) tuloja siltä
osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja, 4) äitiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta,
kansaneläkelain (347/1956) mukaista eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukilain (124/1988) mu-
kaista vammaistukea eikä lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969) mukaista lapsen hoitotukea, 5)
työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua ylläpitokorva-
usta sekä kuntousrahalain (611/1991) 24 a §:ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta eikä 6) kuntouttavas-
sa työtoiminnassa olevan toimintarahaa

7. Yrittäjät
Tuloselvityksessä erotetaan yksityiset menot ja tulot yrityksen vastaavista. Apuna käytetään yrityk-
sen tuloslaskelmaa ja tasetta sekä selvityslomaketta nro e 6529. Lomaketta on saatavissa Editasta,
puh. 020 450 00. (Tarkemmat tiedot ministeriön opaskirjassa, s. 29 - 30).
8. Opiskelijat

Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki (opintoraha, asumislisä ja opinto-
laina)
, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Ainoas-
taan yliopiston terveydenhoitomaksu ja tarpeelliset sanakirjat pakolaisille ja paluumuuttajille ovat
sellaisia menoja, jotka voidaan ottaa huomioon toimeentulotukilaskelmassa. (Tarkemmat tiedot
ministeriön opaskirjassa, s. 24 - 29).

Opintotuen kuukausimäärät löytyvät opintotukioppaasta (Kelan esite Tunne perusturvasi).
Opiskelijan on nostettava opintolaina, jos hän sen saa (tarkista nosto). Jos opiskelija ei saa
opintolainaa (luottohäiriö), avustetaan yksi lukukausi rahoituksen järjestämiseksi. Opiskelija
on käyttänyt opintotukikuukaudet ja opiskelu jatkuu, joka kuukausi on selvitettävä opinnois-
sa edistyminen. On myös selvitettävä, milloin valmistuu? Jos edelleen opiskelee, kun yksi lu-
kukausi on avustettu, alennetaan perusosaa 20 %. Jos opiskelija alkaa suorittaa toista tutkin-
toa eikä saa enää opintolainaa, on ensiksi selvitettävä, minkä tutkinnon on suorittanut, onko
työllistymismahdollisuuksia? Jos on suorittanut tutkinnon, millä pääsee vaikka heti töihin, ei
voi toimeentulotuella opiskella.
Lapsen elatuksesta annetun lain 3 §:n 2 mom:n mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta
aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta. (Tarkemmat tiedot
ministeriön opaskirjassa, s. 35).

Toimeentulotukilain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu vanhempien elatusvelvollisuus kohdistuu vain
alaikäiseen lapseen. Täysi-ikäisen opiskelijan mahdollisuus saada elatusta vanhemmiltaan ei perustu
2 §:n 2 momentissa säädettyyn elatusvelvollisuuteen, vaan se on 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu
muu tapa, jolla opiskelija voi saada tarpeen mukaisen toimeentulonsa tai osan siitä.
HUOM!
Ministeriön opas sivu 36, ”yksityiset avustukset tarpeen mukaiseen toimeentuloon”: kos-
kee hyvätuloisten vanhempiensa luona asuvia työttömiä ja koulunsa keskeyttäneitä ja muita-
kin tulottomia nuoria opiskelijoiden lisäksi!

8. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄÄ OLESKELUKUNTA (TOTUL § 14)
8.1. Maahanmuuttajat
Pääsääntöisesti maahanmuuttajapalvelut vastaavat kiintiöpakolaisten asioista noin kolmen vuoden
ajan maahantulosta.
Oleskelulupien vaikutus toimeentulotukeen
Oleskeluluvan luonnetta (esim.pakolaisuus) ei enää voi todeta kirjainkoodeista kuin karkeas-
ti. Uuden ulkomaalaislain (301/2004) mukaan
määräaikaisen oleskelun luonne osoitetaan oleske-
lulupaan merkittävällä kirjaintunnuksella. Jatkuvaan oleskelulupaan merkitään kirjaintunnus A,
tilapäiseen oleskelulupaan kirjaintunnus B. Pysyvään oleskelulupaan merkitään kirjaintunnus P.
Pysyvän oleskeluluvan voi saada neljä vuotta Suomessa oleskelun jälkeen. A-luvan saanut on
oikeutettu kuntapaikkaan ja sen myötä toimeentulotukeen,
mikäli muut toimeentulotukiedelly-
tykset täyttyvät.
Ulkomaalaisvirasto on viime aikoina myöntänyt Afganistanista, Somaliasta ja Irakista tulleille
B-lupia maasta poistamisen estämiseksi. Tämä lupa ei oikeuta kuntapaikkaan, työlupaan tai
Kelan etuuksiin.
Mikäli hän ei ole kirjoilla vastaanottokeskuksessa, on kunnan toimeentulotuki
ainoa tulonlähde. Tämä B- lupa myönnetään vuodeksi, jonka jälkeen henkilö voi anoa jatkoa. Kah-
den vuoden jälkeen oleskelulupa muuttuu A-luvaksi.
Oleskelu- ja työlupakustannuksia voidaan huomioida menoksi toimeentulotukilaskelmassa sa-
moin kuin passin uusimisesta aiheutuvia kustannuksia. Joskus passin uusiminen voi vaatia käyntiä
Helsingissä lähetystössä, jolloin matkakustannuksia voidaan huomioida menoksi julkisella kulku-
neuvolla. Erillinen liite (on jossain) uusista Ulkomaalaisviraston voimassaolevista lupamaksuista.
Ilman vaadittavaa oleskelulupaa Suomessa oleskelevan ulkomaalaisen voidaan poikkeuksellisesti
katsoa oleskelevan maassa vakituisesti. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun haki-
jalla on oleskelulupahakemus vireillä ja on todennäköistä, että hän saa oleskeluluvan. Vastaava
tilanne voi syntyä myös silloin, kun ulkomaalainen on päätetty käännyttää tai karkottaa maasta, mut-
ta päätös ei ole vielä täytäntöönpanokelpoinen. Toimeentulotuesta päätettäessä on näin ollen pe-
rusteltua kiinnittää huomiota hakijan täällä oleskelun syihin ja hänen olosuhteisiinsa kokonaisuu-
dessaan. Asian selvittämiseksi tarvitaan useissa tapauksissa lisätietoja Ulkomaalaisvirastosta.
Ulkomaalainen on saattanut tulla Suomeen viisumilla, vaikka hänen täällä oleskelunsa luonne edel-
lyttäisi oleskeluluvan hankkimista. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun henkilö
on avioitunut Suomessa asuvan henkilön kanssa ja hänen tarkoituksenaan on jäädä tänne asumaan
yhdessä puolisonsa kanssa. Jos tällainen henkilö on toimeentulotuen hakijana, häntä on syytä
neuvoa hakemaan oleskelulupaa
, koska se avaisi hänelle mahdollisuuden päästä toimeentulotu-
keen nähden ensisijaisten etuuksien piiriin
. Jos toimeentulotuen tarve on jatkuva tai toistuva eikä
oleskelulupahakemusta ole tehty, voidaan harkita toimeentulotuen epäämistä ainakin siltä osin
kuin hakija voisi saada ensisijaisia etuuksia oleskeluluvan saatuaan. Jos oleskelulupahakemus on
tehty ja luvan myöntäminen on todennäköistä, ulkomaalaisen voidaan katsoa asuvan Suomessa ja
olevan oikeutettu toimeentulotukeen sen mukaisesti. Ulkomaalaisvirastosta saadaan selville, onko
oleskeluluvan myöntäminen todennäköistä (Enemmän STM ohje 2001/7).
Paluumuuttajien ja pakolaisten passi on syytä tarkistaa säännöllisin välein. Viikon (7 vrk) oleskelu
ulkomailla ei vähennä perusosaa,
muutoin vähennetään perusosasta ulkomailla oleskelupäivät.
Asiakkaan on hyvä tietää, että runsas poissaolo Suomesta voi vaikuttaa oleskelulupien jatkomyön-
tämiseen.
Kotouttamislain vaikutus toimeentulotukeen
Kotouttamislaki 1.9.2011 alkaen. Kotoutumisaikana
, joka on pääsääntöisesti maahantulosta 3
vuotta, erityistapauksissa 5 vuotta (kotiäidit, sairaat tms). työvoimakoulutuksen aikaista ylläpito-
korvausta ei huomioida
tuloksi. Aikuisten harrastusmenoja voidaan hyväksyä menoiksi, mikäli ne
sisältyvät kotouttamissuunnitelmaan tai ovat muuten työllistymisen ja kotoutumisen kannalta perus-
teltua.
VALTIO KORVAA
Valtio korvaa kunnalle pakolaisen kotoutumistuesta tai toimeentulotuesta aiheutuvat kustan-
nukset kolmelta vuodelta pakolaisen ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään mer-
kitsemisestä. Toimeentulotuessa ”pakolaistili”.
Paluumuuttajille annetun toimeentulotuen ja kotoutumistuen kustannukset korvataan kun-
nalle valtion varoista puolelta vuodelta asianomaisen henkilön ensimmäisen kotikunnan väes-
tötietojärjestelmään merkitsemisestä. Lisäksi paluumuuttajille voidaan myöntää eläkettä tai
muuta sosiaaliturvaa korvaavaa toimeentulotukea silloin, kun hän maahantuloon liittyvän
asemansa vuoksi ei voi saada eläkettä tai muuta sosiaaliturvaa. Eläkettä vastaavan toimeentu-
lotuen kustannukset valtio korvaa kunnalle enintään viideltä vuodelta paluumuuttajan en-
simmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Toimeentulotuessa ”paluu-
muuttajatili”.

HUOM!
Paluumuuttaja, joka täyttää 65 vuotta 5 ensimmäisen Suomessa olovuoden jälkeen, on oikeu-
tettu valtion korvaamaan toimeentulotukeen sen osan ajasta, jolloin on täyttänyt 65 vuotta.
Esim. henkilö, joka tulee Suomeen 1.1.2000 64-vuotiaana, saa paluumuuttajan toimeentulotu-
kea ensimmäisen puoli vuotta, sitten tavallista toimeentulotukea. Täytettyään 65 vuotta siirtyy
jälleen saamaan paluumuuttajien toimeentulotukea siihen saakka, kun 5 vuotta Suomeen tu-
losta tulee täyteen.
HUOM!! Maahanmuuttajan erityistuki 1.10.2003
Suomessa asuvat maahanmuuttajat (lähinnä kyseeseen tulevat inkerinsuomalaiset paluu-
muuttajat) vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta maksettaisiin KELALTA 1.10.2003 alkaen
erityistukea, mikä olisi enintään täyden kansaneläkkeen suuruinen. Tuen määrään vaikuttai-
sivat hakijan tulojen lisäksi myös hänen puolisonsa tulot ja hakijan ja hänen puolisonsa omai-
suus. Tuen saamisen edellytyksenä olisi vähintään 65-vuoden ikä tai työkyvyttömyys. Suomes-
sa on pitänyt asua yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Tukea pitää hakea.
Tulkkaus
(valtionkorvausmuutos 1.1.2006 alkaen). Kustannukset korvataan kunnalle, kun tulkki-
ja käännöspalvelut liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, pakolaisten kotouttamissuun-
nitelman laatimiseen, pakolaisen maahantulon alkuvaiheeseen liittyvään kotoutumista edistävien
palvelujen käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (asioiminen kaupassa, postissa ja virastoissa, julki-
sen liikenteen käyttö, jne.) sekä koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön.

Pakolaisten vastaanottoon kuuluvien tulkki- ja käännöspalvelujen järjestämiselle ja kustannusten
korvaamiselle ei ole asetettu aikarajaa (kansalaisuuden saamisen jälkeen pakolaisuus poistuu).
Kielen opiskelun viivästyessä tulkki- ja käännöspalvelujen tarve voi säilyä pitkäänkin.
Kunnat voivat myöntää paluumuuttajille toimeentulotukena kielipalvelujen kustannuksia.
Edellytyksenä on, että paluumuuttaja on kunnan toimeentulotukiasiakas ja että kielipalvelut ovat
paluumuuttajan kotoutumisen kannalta välttämättömiä. Kysymykseen voivat tulla sosiaali- ja ter-
veydenhuollon palvelujen käytössä, kotoutumissuunnitelman laatimisesta ja muissa kotoutumistoi-
menpiteissä välttämättömät tulkki- ja käännöspalvelut.
Valtio korvaa toimeentulotukena myönnettyjen kielipalvelujen kustannukset kunnalle puolen
vuoden ajan paluumuuttajan ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemi-
sestä.
Korvaukset on haettava kunkin asiakkaan osalta erikseen toimeentulotuen korvauksina.
Kunnat voivat myös harkinnanvaraisesti myöntää toimeentulotukea muidenkin maahanmuut-
tajien kielipalvelujen kustannuksiin samoin edellytyksin kuin paluumuuttajille.
Valtio ei kor-
vaa kunnille näiden maahanmuuttajien toimeentulotuen kustannuksia. (Kielipalveluista enemmän
Työministeriön ohje 0/3/2005).
Pakolaiset

Alkuavustuksen antavat maahanmuuttajapalvelut: 1.1.2010 alkaen

Asuntoihin niukka samankaltainen perusavustus, minkä kustannuksia ei vähennetä alkuavustukses-
ta, vaan se on huomioitu alkuavustusta pienentämällä. Vaateavustus sisältyy alla oleviin summiin.
1) Yksinäinen, 700, € 2) pariskunta tai muuten 2 hengen perhe 1000 €, 3)
henkilöä tai enemmän 200 € lisäys/henkilö edelliseen summaan.
Lasten harrastuksia
tuetaan harkinnalla. Lisäksi tuetaan perustaitojen oppimiseen liittyvää toimin-
taa (esim.uiminen) sekä yhtä leiriä vuosittain (esim. oman etnisen ryhmän kesäleirit).
Yksi sanakirja annetaan perhettä kohden (maahanmuuttajapalveluihin on hankittu varastoon ylei-
simpiä kieliä).

Vihreä kortti
(=maksusitoumus sairauskuluihin) myönnetään ensimmäiselle vuodelle ja yli 17-
vuotiaille kotona asuville nuorille puolelle vuodelle, koska Suomen sosiaaliturvan piiriin hyväk-
syminen ja etuuskäsittelyt kestävät kuukausia maahantulosta ja tämänkin jälkeen on useimmiten
vajetta toimeentulotukilaskelmassa. Ensimmäisen kunnassa asumisvuoden jälkeen vihreän kortin
tarve arvioidaan kuin muillakin asiakkailla.
Paluumuuttajat
Paluumuuttaja on kunnan väestökirjan asukkaana oikeutettu kunnan kaikkiin palveluihin.

8.2. Muut ulkomaalaiset
Turistit

Henkilöt, jotka ovat lyhytaikaisesti maassa, eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen. Mikäli tu-
risti on jonkun vieraana, hän vastaa kustannuksista. Myös Suomessa oleskelevalla turistilla on oi-
keus kiireelliseen, akuuttiin sairaanhoitoon
.
ETA/EU - kansalaiset
Voivat olla kolme kuukautta (ja pitempäänkin, jos työtä on tiedossa) työnhakijana, jolloin lähtömaa
antaa sosiaaliturvaetuudet. EU-maista tulevat työntekijät saavat pääasiallisesti meidän sosiaali- ja
terveyspalvelumme.
Opiskelijat (STATUS B, huom! B voi tarkoittaa muutakin tilapäistä maassa oleskelua)
Opiskelijalla pitää olla vuosittain 5045.64 käytettävissään elämistä varten (poliisilaitos selvittää
asian lupakäsittelyjen yhteydessä). Rahaa opiskelija voi saada mm. kotimaastaan tai esim. osa-
aikatyöstä.
Harkinnanvaraisesti opiskelijaa voidaan tukea esim. kalliissa terveydenhoitomenossa tilapäisesti.
Suomalaisen opintotuen piiriin ulkomaalainen pääsee kahden vuoden kuluttua siitä, kun hän on
oleskellut maassa muuten kuin opiskelijana (huom. poikkeus mm. pakolaiset, paluumuuttajat).
Ks. Kelan opintotukiopas.
Turvapaikanhakijat
Turvapaikan hakijalle toimeentulotuen myöntää vastaanottokeskus.
8.3. Matkalippulaiset hoidetaan Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla
Jyväskylässä tilapäisesti oleskelevalle henkilölle voidaan joissakin tapauksissa antaa maksusitou-
mus kotimatkaa varten kotipaikkakunnalleen halvinta julkista kulkuneuvoa käyttäen. Tällöin on
usein kyseessä psyykkisesti tai fyysisesti sairas tai iäkäs henkilö, joskus myös lapsiperhe. Joissakin
tapauksissa voidaan myös myöntää maksusitoumus ruokaan esim. jos matka on hyvin pitkä. Poh-
joismaiden kansalaisiin sovelletaan samoja ohjeita (pohjoismainen sosiaaliturvasopimus).
Tarkemmat menettelyohjeet ovat matkalippulaisten kansiossa, missä säilytetään myös asiakaspape-
rit.
9. MENETTELYT TOIMEENTULOTUKIASIOISSA
9.1. Asiapaperit toimeentulotukea haettaessa

Asiakkaalla on oltava mukanaan tositteet tuloista, tiliotteet ja pankkikirjat, tositteet menoista, selvi-
tys omaisuudesta ja verolippu eli todistus viimeksi toimitetusta verotuksesta.
Vuokrasuhteen muuttuessa ja asioitaessa ensi kertaa tulee tarkistaa vuokrasopimus. Verolippu tulee
tarkistaa vuosittain.
Tarvittaessa asiakkaan on osoitettava henkilöllisyytensä, esim. ajokortti, passi, henkilöllisyystodis-
tus.
9.2. Päätöksen tiedoksianto ja muutoksenhaku
Asiakkaalle on annettava sekä kielteinen että myönteinen päätös tiedoksi joko asiakaskäynnillä tai
postitse hakijan nimellä. Päätöstä ei tulosteta asiapapereihin.
Viranhaltijan päätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea muutosta päätökseen sosiaali- ja terveys-
lautakunnan yksilöhuoltojaostolta, jos hän 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaa-
tii.
9.3. Toimeentulotukiasiat on käsiteltävä viivytyksettä
Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva lakiesitys on hyväksytty eduskunnassa.
Esityksen mukaan toimeentulotukilakiin kirjataan määräajat toimeentulotukiasioiden käsittelylle.
Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin
viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on
tehtävä samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. Asi-
akkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kans-
sa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt.

9.4.Ohjeissa olevat euromäärät ovat ohjeellisia ja niistä voidaan harkinnalla poiketa.

Toimeentulotuen perusosien määrät 1.1.2012 lähtien Kansaneläkeindeksi 1565
Tuen saaja
Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot, kumpikin Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 10-17-vuotias lapsi 10-17-vuotias 1. lapsi Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki, 15 §), toimeentulotu-en perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain
3 § 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki, 9 §)
9. TIIVISTELMÄ
10.1. Asiakkaalla tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus:
toimeentulotukilaki § 17.

10.2. Asumismenot:
kohtuulliset asumismenot, kunnilla on oikeus harkita tarpeellista suuruutta.
Kohtuulliset asumismenot (yksinäisellä 490 €) sisältävät, vuokran/hoitovastikkeen, veden ja lämmi-
tyskustannukset. Vuokrasopimus on oltava ja kuntarekisteristeristä tarkistetaan asuminen ja
talokirjaote/muuttoilmoitus/isännöitsijän todistus!
Asumisoikeusasunto/osaomistusasunto: hy-
väksyttäviä asumismenoja ovat käyttövastike, vesimaksut ja lämmityskustannukset
. Osaomis-
tusasunnon pääomavastiketta ei hyväksytä menoksi asumistuessa, ei myöskään toimeentulo-
tuessa. Asumisoikeusmaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuki hy-
väksy menoina, ei myöskään toimeentulotuki.
Omakotitalon asumismenoja ovat lämmitys-
kustannukset, vesimaksut, palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero ja puhtaanapitokus-
tannukset
.
Sähkölämmityksen kustannuksissa käytetään kohtuullisuusharkintaa, esim. asumistukipäätök-
sessä hyväksytyt lämmityskustannukset.
10.3. Muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon (ei ole pakkoa) takuu-
vuokra tai vuokraennakko. Takuuvuokraan (yksi kuukausi) myönnetään maksusitoumus, jos
hakija
on oikeutettu toimeentulotukeen ja asunnon tarve on välttämätön! Takuuvuokra voi-
daan maksaa rahana, esim. KOAS ei hyväksy maksusitoumusta, jolloin vuokranantajalle on lähetet-
tävä päätös
, mille tilille palauttaa vuokravakuuden vuokrasuhteen päättyessä. Yksityiselle
vuokranantajalle myönnetään myös maksusitoumus, äärimmäisen harvoin vuokratakuu maksetaan
rahana. Vuokranantajalla pitää oli erillinen vuokravakuustili, mille raha maksetaan ja vuokrananta-
jalle on lähetettävä päätös, mille tilille palauttaa vuokravakuuden vuokrasuhteen päättyessä. Ta-
kuuvuokraa ei myönnetä toimeentulotukena, jos ”mukavuussyistä” vaihtaa asuntoa tai vuok-
ravakuus on langennut toimeentulotukena maksettavaksi
!
10.4. Kotivakuutus: hyväksytään menona laskelmassa koti-irtaimiston osuus
10.5. Saunamaksu: hyväksytään menona laskelmassa.
10.6. Henkivakuutus: ei hyväksytä menona.
10.7. Sairauskuluvakuutus: ei hyväksytä menona.
10.8. Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat: oikeuskäytännössä on pääsääntöisesti katsottu,
että kyseisillä henkilöillä ei ole oikeutta toimeentulotukeen esim. viikonloppuvapailla ja lomilla.
10.9. Opiskelijat: ensisijainen etuus on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, opintoraha,
asumislisä ja opintolaina. Kelasta tarkista lainan takaus ja lainan nostosta kuitti on esitettävä.
Toisen asteen opiskelija alle 20-vuotias, joka ei saa opintorahaa tai sitä on leikattu vanhempien tulo-
jen ja varallisuuden vuoksi, laskelmaan otetaan vanhempien ”taloudellista vastuuta” opintora-
han
suuruinen summa! Opiskelija, joka asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa ja on
tehnyt näennäisen vuokrasopimuksen vanhempiensa kanssa, ei saa täyttä asumislisää, sitä
maksetaan enintään 58.87 €. Vuokraa ei hyväksytä menona, ainoastaan vanhempien asunnos-
ta maksama yhtiövastike
. Vanhemmilla on lakisääteinen elatusvastuu alle 18-vuotiaisiin opiskeli-
joihin! Laki lapsen elatuksesta § 3.
10.10. Työttömät:
pitkäaikaistyöttömän työttömyyspäivärahakerroin 21.5, koskee niin liitonpäivä-
rahaa, työttömyyspäivärahaa kuin työmarkkinatukea saavia. Pitkäaikaistyötön on yhtäjaksoisesti
vuoden
työttömänä ollut. Aktiivisuudesta mm. työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai kuntoutta-
vassa työtoiminnassa olevaa palkitaan ja koulutuksen aikana kerroin on 20.

10.11. Vangit: suljetussa vankilassa vankila huolehtii vankien päivittäisestä perusylläpidosta, johon
kuuluu asumisen lisäksi muun muassa vaatetuksen, ruokailun sekä asianmukaisen terveyden- ja
sairaanhoidon järjestäminen. Suljetussa vankilassa olevat, työhön tai muuhun toimintaan osallistu-
vat vangit saavat toimintarahaa 98 -168 € kuukaudessa. Hyväksyttävästä syystä toiminnoista poissa
olevat tai ne vangit, joille ei ole voitu osoittaa toimintaa, saavat käyttörahaa noin 42 € kuukaudessa.
Jos vanki on kieltäytynyt osallistumasta toimintaan, hänelle maksetaan käyttörahaa noin 21 € kuu-
kaudessa. Avovankiloissa ammattityötä tekevät vangit saavat palkkaa 592 – 1168 € kuukaudessa.
Avolaitoksessa maksettava palkka on veronalaista tuloa. Palkasta on maksettava laitokselle korvaus
ylläpidosta ja ruoasta, yhteensä noin 270 €/kk. Tutkintavangeilla ei ole velvollisuutta osallistua
työntekoon tai muuhun toimintaan. Vankilan on mahdollisuuksien mukaan varattava heille siihen
tilaisuus, mutta se ei ole aina mahdollista. Vankila voi maksaa varattomalle tutkintavangille käyttö-
rahaa 2,00 € arkipäivältä. Vangille on myös joskus perusteltua maksaa käyttövaroja toimeentulotu-
kena. Summa voi olla 97 €/kk. (Ministeriö ei ole ottanut kantaa asiaan).(Kts. opaskirjan s. 31 -33).
10.12. Velkajärjestely: velkajärjestely voidaan nähdä myös eräänlaisena ensisijaisena toimeentulon
turvaamismuotona, velkajärjestelyn maksuohjelman mukaista maksuvaraa ei lasketa menoksi
toimeentulotukilaskelmassa.

10.13. Ylläpitokorvaus: työvoimapoliittisessa koulutuksessa oleva saa koulutustuen lisäksi ylläpi-
tokorvausta, millä katetaan matkakulut. Matkakuluihin myönnetään toimeentulotukea vain sii-
hen asti, kun eka erä ylläpitokorvausta on maksussa! Ainoastaan työssäkäyvän matkakulut
hyväksytään menona toimeentulotukilaskelmassa.
10.14. Yksityiset avustukset:
monet vanhemmat avustavat täysi-ikäisiä lapsiaan. Vanhempien
lapsilleen antama raha (tai muiden sukulaisten, kummitätien jne.) on aina ensisijaista tuloa
toimeentulotukilaskelmassa!
Samoin kotona-asuville täysi-ikäisille ei pidä myöntää automaattises-
ti toimeentulotukea, jos vanhemmat antavat täysihoidon! (toimeentulotukena ei myönnetä käyttöra-
haa)
10.15. Lisäverot: ei hyväksytä menona, eikä myönnetä toimeentulotukea (KHO:n ratkaisu
23.5.2000).
10.16. Yritystoiminta: yritystoiminnan voi myös keskeyttää, jolloin saa myös työttömyysturvaa,
lopettaminen tarkoittaa, että ei ole enää yrittäjästatusta!
10.17. Kansalaisuushakemus: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.8.2001/taltio 1903 ”Suo-
men kansalaisuuden hakemisesta aiheutuneet kustannukset ovat olleet toimeentulotuesta annetussa
laissa ja asetuksessa tarkoitettuja henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia
tarpeellisiksi harkittuja lisäosalla katettavia menoja”.
10.18. Korkoavustus (korkoavustusta on saanut opintolainojen korkojen maksuun pienituloi-
nen henkilö)
: Korkoavustusta voi saada vain 5 kertaa, sen jälkeen on itse maksettava opintolainojen
korot täysimääräisenä. Syyskuussa 2004 tulee opiskelijoille ensimmäisiä sellaisia korkoja maksuun,
johon he eivät voi saada korkoavustusta! Linjaus on, että opintolainojen korkoja ei makseta
toimeentulotuella!
10.19. Terveydenhuoltomenot
: toimeentulotukea ei myönnetä erektiolääkkeisiin (jos kyseessä ei
ole sairauden hoito, jolloin siihen saa kelan korvauksen). Viagran lisäksi tällaisia lääkkeitä ovat
Muse, Caverject, ja Cialis. Näihin lääkkeisiin voidaan myöntää toimeentulotukea, vaikka niistä ei
saa kelakorvausta, jos hoitava lääkäri on antanut kattavan lausunnon potenssilääkkeiden välttämät-
tömyydestä (KHO 11.8.2006/1887).
10.20. Palveluasuminen ja kotona annettavan palvelun maksut: Kunnan järjestämä palveluasu-
minen voi sisältää asunnon ja sen lisäksi asiakkaan tarvitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon palve-
luja. Kunnan järjestämässä palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jät-
täminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino
. Siltä ajalta, kun maksua ei ole alen-
nettu palveluasumisen menot voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa. Toimeentulotukea myön-
nettäessä palveluasumisen maksut tulisi eritellä menolajeittain. HUOM! Kotihoidon maksut, joi-
hin sisältyy kotisairaanhoitopalvelua, voidaan katsoa kokonaisuudessaan perus toimeentulo-
tukeen kuuluviksi
vähäistä suuremmiksi terveydenhuoltomenoiksi, mikäli asiakkaan terveyden-
tila edellyttää kyseisen palvelun saamista. Maksut sellaisesta kotona annettavasta palvelusta, johon
ei sisälly kotisairaanhoitoa, katsotaan täydentävään toimeentulotukeen kuuluvaksi menoksi.

HUOM!
Jos on itse hakeutunut muun kuin kunnan järjestämän palvelun piiriin ja hänen omat tu-
lonsa ja varansa ovat riittämättömät hänen tarvitsemiensa palveluiden ja välttämättömien elinkus-
tannustensa kattamiseen, menetellään palvelumaksujen huomioon ottamisessa toimeentulotuessa
samoin kuin muiden yksityisten palvelujen kohdalla.
10.21. Edunvalvojan palkkio: Edunvalvojan palkkio samoin kuin muut edunvalvontaan liittyvät
maksut, esim. lupa-asioiden käsittelymaksut, oikeudenkäyntimaksut ja maistraatin perimät tilintar-
kastusmaksut, voidaan katsoa kuuluvan tarpeellisen suuruisina huomioon otettavina henkilön tai
perheen erityisistä olosuhteista johtuviin menoihin.
10.22. Lääkevaihto: Ministeriön mielestä sosiaalitoimisto toimii lääkevaihtoa ja toimeentulotukea
koskevan lainsäädännön mukaisesti, mikäli se ottaa toimeentulotuessa huomioon toimeentulotuki-
lain 7 b §:n 4 kohdan mukaisina terveydenhuoltomenoina pääsääntöisesti vain halvimpia vaihto-
kelpoisia
lääkevalmisteita.
10.23. Pääsääntöisesti edellytetään käytettäväksi julkisia terveydenhuoltopalveluita.
Vuonna
2005 maaliskuun alussa tulivat voimaan säännökset, joiden mukaan kiireettömään hoitoon julkiseen
terveydenhuoltoon on päästävä määräajassa. Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan
potilasta säädetyssä määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon
muualle, esim. yksityissektorille. Näissä tilanteissa potilaalta peritään kuitenkin vain julkisen
terveydenhuollon kustannuksia vastaavat maksut.

10.24. Tuloylijäämä: Toimeentulotukea voidaan yksittäistapauksissa myöntää myös silloin, kun
toimeentulotukilaskelma osoittaa tuloylijäämää, mutta varoja ei ole tosiasiallisesti käytettävissä
lainkaan tai laskelman osoittamaa määrää. Tällöin selvitetään, mihin varat on käytetty ja mitä mah-
dollisuuksia tuen hakijalla on saada toimeentulotukea muulla tavalla.
10.25. Digisovitin: Toimeentulotukea saavan asiakkaan digisovittimen hankinta rinnastetaan televi-
sion, tietokoneen tai matkapuhelimen hankintaan. (Joskus voi myöntää täydentävää toimeentulotu-
kea). Hallinto-oikeudet ovat katsoneet, ettei kunnilla ole velvollisuutta myöntää erikseen toimeentu-
lotukea television hankintaan. Kouvolan hallinto-oikeus on todennut ratkaisussaan, ettei digisovitin
ole henkilön toimeentulon ja itsenäisen selviytymisen kannalta välttämätön meno.
16.12.2011/H.Saarela

Source: http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/50623_TOIMEENTULOTUKIohje_2012.pdf

Understanding the differences between ls algorithms and sequential filters

Understanding the Differences between LS Algorithms and Sequential Filters In order to perform meaningful comparisons between output from a least squares (LS) orbit determination algorithm and orbit determination results generated using a sequential filter, it is important to understand how the processes differ. In the most basic sense, LS considers all measurements simultaneously to constr

Microsoft word - pullex-silverwood_mb50500_fr_0107.doc

Silverwood Description du produit Lazure d’imprégnation pour boiseries extérieures à l’aspect ancien. Exempt de solvants aromatiques. Lors d’une exposition aux intempéries, sa pigmentation spéciale produira un effet de patine argentée. Aspect naturel, à pores ouverts. Lors d’une exposition aux intempéries, elle ne risque pas de s’écailler. Traitement préventif ef

Copyright © 2010-2014 Drugstore Pdf Search