Le métronidazole (Flagyl) reste la référence dans le traitement des infections anaérobies et des parasitoses comme la giardiase ou l’amibiase. Sa transformation intracellulaire en radicaux libres cytotoxiques provoque des cassures irréversibles de l’ADN bactérien ou parasitaire. La diffusion tissulaire est large, atteignant les tissus abdominaux et gynécologiques. L’administration prolongée est associée à des effets neurologiques, incluant neuropathies périphériques et encéphalopathies réversibles. L’association avec l’alcool déclenche une réaction de type antabuse. Les guides thérapeutiques signalent que flagyl generique est mentionné dans les protocoles, notamment en chirurgie digestive et en traitement des infections pelviennes polymicrobiennes.

Spgy.org

DEMENTIAN KÄYTÖSOIREITA
- psykoosioireita- unihäiriöitä- ruokahalun muutoksia- impulsiivisuus, ärtyisyys, aggressiivisuus- vähentynyt energia, välinpitämättömyys- itsekeskeisyys- sosiaalinen eristäytyminen- seksuaalitoimintojen muutokset- varastelu, piilottelu- pukeminen, riisuminen- vaeltelu, huutelu • merkki häiriintyneestä havaintokyvystä ja • peruspersoonallisuudella on merkitystä • ympäristötekijöiden oireita hillitsevä tai niille • keskeinen omaisten stressiä lisäävä tekijä• vaikuttavat potilaan hoitojärjestelyihin ja DEMENTIOIDEN EPIDEMIOLOGIAA
• Insidenssi / vuosi: 1,4/1000 60-69 v, 6,4/1000 70-79 v, • Ikäluokka-insidenssi pysynyt ilm. samana • Väestö vanhenee, dementiapotilaiden lukumäärä • 6-8 % ikäryhmässä 65+• 30% ikäryhmässä 85+• AD 38 %:ssa dementian aiheuttaja nuorimmassa ja • AD hiukan yleisempi naisilla kuin miehillä? (erityisesti • Käytösoireita yli puolella, mutta elämänaikainen • Agitaatiota joka toisella (Ballard et al, 2001)• Psykoottisia oireita joka kolmannella • Psykoottisten oireiden kumulatiivinen esiintyvyys • Laitoshoidossa Suomessa psykoosioireita puolella ja agitaatiota joka neljännellä (Pitkälä et al2004) KÄYTÖSOIREIDEN YLEISYYS
DEMENTIAPOTILAILLA
KÄYTÖSOIREIDEN ESIINTYMISHUIPUT
ALZHEIMERIN TAUDIN EDETESSÄ
kk ennen/jälkeen diagnoosin
• lääkehoito perustuu aina psykiatriseen • lääkehoidon tarve usein lyhytaikainen MILLOIN DEMENTIAPOTILAAN
KÄYTÖSOIRETTA TULISI HOITAA?
• kun oire vaikuttaa potilaan selviytymiseen PSYYKENLÄÄKKEIDEN TEHO DEMENTIAN
KOHDEOIREISSA
•välinpitämättömyys, itsekeskeisyys, •seksuaalitoimintojen muutokset, pukeminen, riisuuntuminen, näpistely, piilottelu, vaeltelu,huutelu - 70-80 %:lla Alzheimerin tautia sairastavista on jossain sairaudenvaiheessa psykiatrisia oireita - Harhaluuloja n. 25-30 %: (varastamis-, myrkyttämis-, parasiitti-, - Aistiharharhoja n. 20-30 %, näköharhat yleisempiä - Väärintulkinnan ja deluusion tai hallusinaation ero on usein - Agitaatio 50 %:lla, aggressiivisuus 15-30 %:lla • oiretiedostus säilyy pidempään kuin AD:ssa • depressiivisyys: mielialan nopeat vaihtelut • ”orgaanista”labiliteettia, pakkoitkua tai • nopeita tilanvaihteluita, fokaalisia neurologisia • muisti säilyy aluksi paremmin, ongelmia • potilaat erityisen herkkiä perinteisten –kun oireita jo on, teho usein vaatimaton • donepetsiili, rivastigmiini, galantamiiini: Ø vertailututkimuksia kaivataan
Ø ryhmän sisällä: saattaa olla eroja hoitovasteessa ja sen
ilmaantumisnopeudessa
Ø usein toisen polven psykoosilääkkeiden kanssa
Ø kolinergiselle lääkehoidolle saattavat reagoida:
– apatia
- agitaatio
– harha-ajatukset - estottomuus
– aistiharhat
- poikkeava motorinen
käytös
EXELON INTERNATIONAL LEWY BODY DEMENTIA TRIAL (ENA-INT-03):
Behavioural Changes (NPI)
8 most frequently occurring NPI items -mean change from baseline (OC)
ant motor
Agitation
Irritabili
Rivastigmiini
Muutos käyt.oireissa: NPI-12 26 vko
*p<0,05 versus
lähtötaso
***p<0,001 versus
lähtötaso
R Anand et al .: The effects of Rivastigmine on Behavioral Symptoms in Severe AD Patients in a Nursing Home SettingPoster presented in World Alzheimer Conference June 2000 GAL-USA-10: NPI Scores (Part 1)
Reminyl®
Improvement
(16 and 24 mg/d)
Baseline
Deteriorat
ggression
Behavior
*P ≤ .05, Reminyl 24 mg vs placebo.
‡P ≤ .05, Reminyl 16 mg vs placebo.
Reference: Tariot, et al, Neurology, 2000.
• Psykoosilääkkeiden indikaatiot vanhuksilla – skitsofrenia– psykoottinen mania– psykoottinen depressio– harhaluuloisuushäiriö– dementian agitaatio psykoottisin oirein– toisinaan dementian vaikeassa agitaatiossa Alexopoulos et al. Expert consensus panel for using antipsychotic drugs in older patients. J Clin Psychiatry 2004; 65: 5-99.
psykoosilääke
Vaeltelua
Sanallisesti
aggr.
Fyysisesti aggr. 11.3
Sosiaal.
häiritsevä
Hoitoa vastust.
Hallusinaatioita
Depressio-
Psykoosilääkkeiden käyttö
dementiapotilaan käytösoireissa
• selvitä ajankohtaiset syyt (kipu,delirium, • huomioi hoitavan henkilön kuormittuneisuus• seuraa käytösoireita riittävän pitkään, sillä osa • identifioi kohdeoire mahdollisimman hyvin ja valitse lääke johdonmukaisesti-psykoosioireisiin psykoosilääke • keskity hoitamaan lääkkeillä niitä oireita, joihin •Risperidonista, olantsapiinista ja aripipratsolista ontutkimuksia dementioihin liittyvien käytösoireidenhoidossa •klotsapiini on huonosti siedetty vanhuksilla (lis.
agranulosytoosin riski, sedaatio, asentohypotensio)eikä sitä kannata käyttää dementiapotilailla • annostus skitsofreniaan 2-4 mg /vrk• parkinsonintaudin psykoosioireisiin 0.25-1 mg/vrk• dementiaan 0.25-1- (2mg) mg/vrk (ainut tp- psykoosilääke, jolla virallinen indikaatio) • Lewy body-dementian aloitusannostus aina 0.25 mg /vrk• maniassa 1-3 mg/vrk + stabilisaattori• harhaluuloisuushäiriö 1-2 (3) mg/vrk• psykoottinen depressio 1-2 mg• annoksen riittävän hidas nosto• vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa RISPERIDONI - BPSD
• julkaistu kaksi 10 v takaista plasebovertailua • Katzin ym. (1999): 1mg ja 2mg risperidonia lumetta tehokkaampia kolmannesta viikostaalkaen • 2 mg/vrk aiheutti EP-oireiden lisääntymisen• 45%-50% potilaista hyötyi aktiivihoidosta • De Deyn ym. (1999): sekä risperidoni (1.1 mg/vrk) että haloperidoli (1.2 mg/vrk) olivatmerkittävästi lumetta tehokkaampia • risperidonilla merkittävä ero lumeeseen 2 vkossa• risperidoni paremmin siedetty RIS-USA-63:
BEHAVE-AD –psychosis
Time (weeks)
12 Endpoint
SEM)
(± –0.5
Risperidone 0.5mg
Risperidone 1mg
Mean change from baselin
*p<0.05 vs placebo; **p<0.01 vs placebo
Risperidone 2mg
Ris-USA-63
BEHAVE-AD –
aggressiveness
Time (weeks)
12 Endpoint
SEM)
(± –0.5
om bas –2.0
Risperidone
Haloperidol
Mean change fr
*p=0.01; **p<0.01 vs placebo
†p=0.05 vs haloperidol
• dementian psykoottiset käytösoireet 2.5-5 • annostus skitsofreniaan 10-20 (30) mg/vrk• parkinson potilaille 2.5-10 mg• harhaluuloisuushäiriö 5-10 mg• psykoottinen depressio 5-10 mg• lääkkeen vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 Olanzapine 5mg
Olanzapine 10mg
Olanzapine 15mg
ed case) –6
ge from bas
Mean chan
Weeks of double-blind therapy
*p<0.05 vs placebo; **p<0.01 vs placebo; ***p≤0.001 vs placebo
Street J et al. Arch Gen Psychiatry 2000;57:968-976
• ketiapiinilla on erityisen vähäinen EP-oireiden riski – ainut lume- ja AKE-kontrolloitu tutkimus on negatiivinen • annostus skitsofreniaan 150-600 (800) mg/vrk• dementian psykoottisiin käytösoireisiin 12.5-100 (400) • parkinsonin taudin psykoottisiin oireisiin 12.5-100 mg/vrk• harhaluuloisuushäiriö 200-500 mg• psykoottinen depressio 200-500 mg• annoksen riittävän hidas nosto, vaikutusta odoteltava Quetiapine in patients with Alzheimer and
psychosis
BPRS total score
Hostility cluster score
change -35
baseline
(%)
Trial week
*p<0.05 vs baseline
Median dose 100 mg/day (n=78)
Adapted from Schneider et al 1999
– aripipratsoli vs. lume (n=487) sekä 5 mg/vrk että 10 mg/vrk lumetta tehokkaampia sekäpsykoosi- että agitaatio/aggressio-oireissa* • ei virallinen indikaatio dementiapotilailla• pitkä puoliintumisaika TOISEN POLVEN PSYKOOSILÄÄKKEIDEN
ANNOSTELU KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA
TOISEN POLVEN PSYKOOSILÄÄKKEET JA
KUOLEMANVAARA DEMENTIAPOTILAILLA
psykoosilääkkeiden käytöstä dementiapotilailla • Riski: Lääke/lume 3,5% vs. 2.3%, OR 1.54 (1.06- • syy tyntematon (kardiovaskulaarinen?) • ei riskieroja eri lääkkeiden välillä • ei eroja suhteessa oireiston vaikeuteen • ei eroja riskissä dementiadiagnoosin suhteen • Kolmen psykoosilääkkeen (risperidoni, ketiapiini, olantsapiini) lumevertailun(kesto keskim. 10 vk) tulokset • keskim. 1.9 % (4.5 % vs. 2.6 %) : risperidoni 0.9 %, ketiapiini 2,3 %, olantsapiini 2.0 % (ns.) VANHAT NEUROLEPTIT DEMENTIANKÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA nvain 20-50 % dementiapotilasta on hyötynyt perinteisistäneurolepteista nmonen hoito keskeytyy EP-oireisiin ennen toivotun vaikutuksensaavuttamista nvanhukset, erityisesti dementiaa sairastavat ovat herkkiäneuroleptien aiheuttamalle parkinsonismille (Lewyn kappale tauti) ndementiapotilaat eivät kestä neuroleptien antikolinergisiavaikutuksia nTD-riski on hoidettaessa vanhuksia perinteisillä neurolepteilla 20-30 % / vuosi ja atyyppisillä n. 3 - 5 % / vuosi Risperidone (n=61)
Haloperidol (n=61)
skinesia
y
Patients
Peto-Prentice p-value=0.045
Jeste D et al. J Am Geriatr Soc 1999;47:716–19
Lääkeaineiden antikolinerginen vaikutus Muistihäiriökynnys2
equivalents
din lone ox
amo ylline
Nife Isosorbid
Furosemi
1Tune L et al. Am J Psychiatry 1992;149:1393–4
2Miller PS et al. Am J Psychiatry 1988;145:342–5
–eliminaatio vähenee n. 40 % vanhuksilla–interaktiot: ASA, varfariini, fenytoiini, karbamatsepiini, inhiboi lamotrigiininmetaboliaa –haittavaikutuksia: pahoinvointi, väsymys, parkinsonismi, hiusten lähtö, maksan jahaiman toiminnan häiriöt, trombosytopenia • Käytösoireissa annokset vaihdelleet 240-2500 mg/vrk – Pitoisuudet voivat antaa vääristyneen kuvan (vapaa / proteiineihin – hoitovaste tuli 77 %:lle potilaista (kun määriteltiin kohdeoireiden 50 • toisaalta tuoreen Cochrane-katsauksen** mukaan valproaatti on suhteellisen tehoton dementian ongelmakäyttäytymisenhoidossa • *Lindenmayer & Katsaftis 2000• **Lonergan & Luxenberg 2006 –25-300 mg/vrk, näyttö tapausselostuksien –Kaikilla näyttö tapausselostusten tai -sarjojen DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOITO
•lääkehoidolla: osa oireita lievittyy, osa jää, • määrittele seurattavat kohdeoireet: •toimintakyky, kognitio, käytösoireet, omaisten • harkitse lääkityksen aloittamisen, jatkamisen ja lopettamisen tarpeellisuus riittävän usein

Source: http://www.spgy.org/koulutus/materiaalia/20091008koulutus/Dementian_vaikeiden_kaytosoireiden_laakehoito.pdf